VEROTUS SUOMESSA

Verotus Suomessa 2026

Suomalainen verojärjestelmä on progressiivinen valtion tuloveron osalta, mutta kunnallisvero on tasavero. Yhdessä nämä tekevät verotuksesta monimutkaisen kokonaisuuden — erityisesti sivutulojen, yrittäjyyden tai sijoittamisen kohdalla. Alla löydät laskurit ja oppaat kuhunkin tilanteeseen.

Kaikki verotustilanteet yhdessä paikassa

Ansiotuloveron rakenne 2026

Suomalaiseen verotukseen kuuluu kaksi pääkomponenttia: progressiivinen valtionvero ja tasaveroinen kunnallisvero. Nämä yhdistyvät tekemään kokonaisveroasteesta riippuvaisen tuloista ja asumiskunnasta.

Valtionveron progressiiviset väliportaat 2026:

  • 0–22 000 €:12,64 %
  • 22 000–36 500 €:19,00 %
  • 36 500–55 600 €:29,75 %
  • 55 600–85 900 €:37,50 %
  • yli 85 900 €:40,50 %

* Nämä prosentit ovat likimääräisiä 2026 alaraja-arvoille.

Kunnallisvero lisätään päälle ja se on tasavero: suurten kaupunkien (Helsinki, Espoo) kunnallisvero on noin 5,30 %, pienempien kuntien 6–8 %, ja muutamissa kunnissa jopa yli 8 %. Yhteensä efektiivinen veroaste voi olla palkansaajalle 23–28 % keskimääräisillä tuloilla, ja huomattavasti korkeampi suuremmilla tuloilla progressiivisesti nousevien väliportaiden vuoksi.

Monilla palkansaajilla verotettava tulo on pienempi kuin brutto palkka perusvähennyksen (max 3 980 €/vuodessa) ja työtulovähennyksen (max 2 140 €/vuodessa) vuoksi. Tämä tarkoittaa, että pienillä palkoilla verotusta on käytännössä paljon vähemmän kuin prosentit antavat ymmärtää.

Erityistilanteet: mitä pitää tietää

Sivutulot

Sivutulot verotetaan päätyön päälle, mikä tarkoittaa, että ne menevät marginaaliveroasteen alaisiksi. Jos päätyöstä ansaitsee 35 000 €/vuosi, sivutulojen marginaaliveroaste on noin 30 prosenttia. Mitä suuremmat päätyön tulot, sitä korkeampi sivutulojen verorasitus.

Yksinhuoltaja

Yksinhuoltajat saavat korotetun perusvähennyksen, joka on 1 880 euroa vuodessa korkeampi kuin tavallinen perusvähennys. Tämä pienentää verotettavaa tuloa ja kasvattaa nettopalkkaa tyypillisesti 200–400 eurolla vuodessa riippuen tulotasosta ja kunnasta.

Freelancer / Toiminimi

Freelancer makaa ansiotuloveroa progressiivisen asteikon mukaan, kuten palkansaaja. Merkittävin ero on YEL-maksu: 14,57–22,72 % YEL-työtulosta. Lisäksi freelancer ei saa lomarahaa eikä työnantajan maksamaa sairausvakuutusta, joten nettopalkka-odotus tulee pohtia näiden tekijöiden kanssa.

Osakeyhtiö

Oy:n voitosta maksetaan 20 prosentin yhteisövero. Yrittäjä voi ottaa voitosta palkkaa tai osinkoja. Osinkoja verotetaan lisäverotuksessa: 85 % osinkosummasta on veronalaista, ja sitä verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaan (30 % alle 30 000 €:lle, 34 % yli). Optimaalinen palkka vs. osinko -suhde riippuu nettovarallisuudesta.

Suositellut artikkelit

Usein kysyttyä

Miten progressiivinen verotus toimii Suomessa?
Progressiivinen verotus tarkoittaa, että suurempaa tuloa verotetaan korkeammalla prosentilla. Tärkeää on ymmärtää, että vain se tuloosuus verotetaan korkeammalla verolla, joka ylittää braketin alarajan. Esimerkiksi jos ansaitsee 50 000 €/vuosi, et maksa 37,5 prosenttia kaikesta — vain 36 500–50 000 €:n osuudesta maksetaan 37,5 % vero, alemmat osuudet alhaisemmilla prosenteilla.
Mikä on sivutulojen verotus 2026?
Sivutulot verotetaan päätyön päälle korkeimmalla marginaaliveroasteellasi. Jos päätyöstä ansaitsee 35 000 €/vuodessa, sivutulojen marginaaliveroaste on noin 30 prosenttia. Mitä enemmän ansaitsee päätyöstä, sitä korkeampi on sivutulojen verorasitus. Laskuri näyttää marginaaliveroprosentin omalla tulotasollasi.
Paljonko freelancer maksaa veroja toiminimellä?
Freelancer maksaa ansiotuloveroa progressiivisen asteikon mukaan (12,64–40,5 % valtionverona 2026) sekä kunnallisveroa (4,7–8 % kaupungeissa). Merkittävin ero palkansaajaan nähden on YEL-maksu: 14,57–22,72 % YEL-työtulosta. Toiminimi saa samoja vähennyksiä kuin palkansaaja (perusvähennys, työtulovähennys), mutta ei lomarahaa tai työnantajan sairausvakuutusta.
Miten voin pienentää veroja laillisesti?
Palkansaajille kannattavia keinoja ovat: yksinhuoltajaetu (korotettu perusvähennys +1 880 €/vuodessa), etätyövähennys (max 930 €/vuodessa) ja tulonhankkimisvähennykset. Yrittäjille: tulonhankkimisvähennykset, matkakustannukset (yli 750 €/vuodessa), toimistovälineet ja koulutusmenot. Oy-yrittäjälle avain on palkka vs. osinko -optimointi ja nettovarallisuusraja (alle 105 000 € = verovapaat osinkokorkottomat osingot).