PALKKA JA VEROTUS
Palkka ja verotus Suomessa 2026
Suomessa palkansaaja maksaa bruttopalkastaan keskimäärin 28–38 % veroina ja lakisääteisinä maksuina — mutta täsmällinen summa vaihtelee huomattavasti kunnan, ikäryhmän ja perhetilanteen mukaan. Tältä sivulta löydät laskurit jokaiseen tilanteeseen.
Kaikki palkkalaskurit yhdessä paikassa
Nettopalkkalaskuri
Syötä bruttopalkka, saat netto-erittelyn veroineen ja maksuineen
Käänteislaskuri
Tiedät haluamasi nettotason? Laske vastaava brutto 309 kunnalle
Verokortti-laskuri
Kuinka korkea pidätysprosentti verokorttiin kannattaa pyytää?
Bonus-laskuri
Miten joululahja tai tulospalkkio vaikuttaa veroihin?
Palkat ammateittain
Tilastokeskuksen palkkatiedot 47 ammattinimikkeelle
Kuntavertailu
Missä kunnassa palkkasi riittää pisimmälle?
Miten suomalainen palkkaverotus toimii?
Suomalisen palkansaajan bruttopalkasta vähennetään viisi pääasiallista veroa ja maksua. Jokainen niistä lasketaan hieman eri tavalla, ja yhdessä ne muodostavat efektiivisen veroasteen — osuuden bruttopalkasta, joka todellisuudessa menee veroina ja maksuina.
1. Valtionvero
Progressiivinen vero, jonka alinta veroportaasta (alle 22 000 €/v) menee 12,64 % ja ylimmästä portaasta (yli 52 100 €/v) menee 37,50 %. Veroaste kasvaa tulojen kanssa. Tyypillinen palkansaaja (3 000–4 500 €/kk) maksaa noin 15–22 % valtionveroa.
2. Kunnallisvero
Tasavero, jonka kunkin kunnan valtuusto määrittelee vuosittain. Vaihtelee 4,70 % (Kauniainen) ja yli 19,70 % (jotkut Ahvenanmaan kunnat) välillä. Helsinki ja Espoo: 5,30 %. Tampere: 7,60 %. Oulu: 8,00 %. Sama bruttopalkka voi tuottaa jopa 600 €/kk eron nettopalkassa eri kunnissa.
3. Työeläkevakuutusmaksu (TyEL)
7,30 % kaikille vuonna 2026 (ikäporrastus poistui). Tämä on eläkkeiden rahoitus. Nuoremmille kannustava, mutta se merkitsee kuitenkin noin 256 €/kk vähennystä 3 500 €/kk bruttopalkasta.
4. Työttömyysvakuutus
0,89 % palkasta. Palkansaajien maksua, joka rahoittaa työttömyysturvaa. 3 500 €/kk bruttopalkasta noin 31 €/kk.
5. Sairausvakuutus
Kaksiosainen: sairaanhoitomaksu 1,10 % kaikista tuloista + päivärahamaksu 0,88 % yli 17 255 €/v tuloista. Yhteensä tyypillisesti 1,98 % tai 1,10 % riippuen tulotasosta.
Konkreettinen esimerkki: Helsinkiläinen palkansaaja, 3 500 €/kk brutto, ei kirkossa. Veroihin ja maksuihin menee noin 790 €/kk (valtionvero ~450 €, kunnallisvero ~185 €, TyEL ~255 €, muut ~90 €), joten nettopalkka on noin 2 710 €/kk. Efektiivinen veroaste on 22,6 %.
Marginaalivero vs. efektiivinen veroaste: Marginaalivero on se veroaste, joka koskee seuraavaa ansaittua euroa. 40 000 €/v bruttona marginaalivero on noin 30–33 % (kun seuraava euro sisältää valtionveroa, kunnallisuveroa ja sosiaaliturvamaksuja), mutta efektiivinen veroaste (koko palkan keskimääräinen veroaste) on vain noin 24 %.
| Brutto/kk | Netto/kk (Helsinki) | Efektiivinen veroaste |
|---|---|---|
| 2 500 € | 1 990 € | 20,4 % |
| 3 500 € | 2 710 € | 22,6 % |
| 4 500 € | 3 330 € | 26,0 % |
| 6 000 € | 4 190 € | 30,2 % |
| 8 000 € | 5 290 € | 33,9 % |
Palkkaneuvottelu: mitä lukuja kannattaa katsoa
Palkkaneuvottelussa on tärkeää ymmärtää, miten marginaalivero vaikuttaa käteen jäävään summaan. Kun neuvottelet palkankorotuksesta, muista, että et saa koko noususta käyttöösi — osa menee veroihin.
Neuvottele bruttopalkasta, ei nettopalkasta. Nettopalkka muuttuu kunnan ja henkilökohtaisten vähennyserojen mukaan, joten se ei ole vakaa vertailupiste. Bruttopalkka on objektiivinen ja sillä voidaan laskea tarkka netto kaikissa kunnissa.
Ymmärrä marginaalivero. Jos olet tällä hetkellä 3 500 €/kk bruttona ja neuvottelet 500 €/kk korotuksesta, et saa koko 500 euroa käyttöösi. Marginaaliveroaste on noin 34 %, joten 500 eurosta käteen jää vain noin 330 euroa nettona. Tämä johtuu siitä, että marginaalivero on korkeampi kuin efektiivinen veroaste koko palkalla.
Tilastokeskuksen palkkatilastot vertailun tueksi:
- Mediaanipalkka kokoaikaisella palkansaajalla: 3 565 €/kk (2022), nykypäivä noin 3 700–3 800 €/kk
- Palkkaerot ammateittain ovat huomattavat — katso “Palkat ammateittain” -laskurista
- Palkkakehitys on tyypillisesti 1,5–3 % vuodessa
Käytä käänteislaskuria tavoitteenasi. Jos tiedät, kuinka paljon nettona haluat, voit käänteislaskurilla laskea, kuinka paljon bruttona sitä tarvitset omassa kunnassasi. Näin pystyt neuvottelemaan tarkan bruttoluvun, joka tuottaa halutun nettotuloksen.